maanantai 9. toukokuuta 2011

Jonossa

Istun sairaalan labrajonossa.
Silmiini osuu seinälläoleva lappu, jossa kerrotaan nejästä eri jonosta;
      tavallinen jono
      lasten jono
      pikajono
      ei vuoronumeroa

Olin juuri käynyt tutkimuksissa ja sain kuulla edessäolevasta leikkauksesta sekä varjoainekuvauksesta ennen varsinaista leikkausta. Seuraavana päivänä ilmoitettiin vielä toinenkin varjoainekuvaus.

Mieli oli ahdistunut, pelokas, epätoivoinen...

Onko edessä samanlainen kevät ja kesä kuin viime vuonnakin. Hidas toipuminen. 
Takapakkia ja takapakkia. 

Ja sanon; 
Jeesus, olen omasi ja kaikkeni Sinulle luovuttanut. Tunnet minut paremmin kuin minä itse.
Ei minun pitäisi pelätä eikä murehtia.
Tule Jeesus tunteideni yläpuolelle.
Poista pelkoni, anna tilalle luottamus!

Valitse sinä jononi!
Minkälaisella aikajanalla tahdot nyt minua hoitaa?

Odotellen, hitaasti kiirehtimättä
vai
muiden ohi, pikavauhtia porhaltaen.

Sinä päätät, Jeesus!
Minä pyydän vaan; Auta minua! 

4 kommenttia:

  1. voi Seija! rukoillaan että kaikki menisi oikein hyvin ja saisit toipua nopeasti! Siunausta paljon, muistan sua rukouksissa! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Laura! Olen kiitollinen kaikista rukouksista. Ne on tärkeitä minulle.
    Siunattua kevään jatkoa ja alkavaa kesää sinulle ja koko perheelle! Viisautta ja jaksamista arjen kaikkiin haasteisiin perheen keskellä!

    - seija

    VastaaPoista
  3. Moro!
    Löysin tän blogin ihan sattumalta, kun valmistelin opetusta lasten kaltaisuuteen liittyen. Hieno blogi sulla ja täyttä asiaa. Vaikka en tunne sua, voin silti muistaa sua rukouksin. Herra kyllä tuntee. Siunausta sulle kesään!

    -Uskonveli Oulusta

    VastaaPoista
  4. Hei Roope!

    Kiitos, että olet lukenut blogiani, tervetuloa vaan! Jospa tässä hiljalleen pakottautusi ulos tästä nykyisestä olotilasta ja alkaisi taas kirjoitella ja muutenkin katsella ympärilleen. Toipuminen leikkauksesta on tällä kertaa rankempaa kuin odotin. Monet kiitokset rukouksista! Siunausta sinullekin!

    VastaaPoista