Tyhjän haudan ilo

Pääsiäinen on pian mennyt. Toivon, että se oli levollinen ja siunattu. Monta kertaa sitä toimintaa on vaan niin paljon, että lepo jää vähiin. Elämäntilanteet vaihtelee, aika vaihtelee. Joskus, kun on kiireinen aika ja huokaa, että saispas vähän jarrutella, niin kun se jarrutteluaika tulee, niin kaipaakin sitä entistä. Ihminen on kummallinen!

Viime aikoina olen lukenut Corrie ten Boomin kirjoja ja hänen toistuva rukouksensa oli, että hän saisi nähdä ihmiset niin kuin Jumala heidät näkee. Siitä on tullut minunkin rukoukseni. me ihmiset näemme todella muut ihmiset ja asiat niin toiselta kantilta kuin Jumala. Moni asia on meille niin monimutkainen ja mahdottomalta tuntuva ja Jumalalle se on aivan yksinkertainen ja selvä. Odotetaan vaan oikeaa aikaa ja luotetaan Jumalaan.

Uskotaan itsemme ja rukoustemme kohteet Jeesuksen käsiin. Lakataan murehtimasta ja huolehtimasta. Täytetään Jeesuksen tahto, ollaan lujia, eikä tehdä ihmisille mieliksi. Ollaan kristittyjä!

Ei sanota niin kuin Emmauksen tien kulkijat, että me toivoimme, että Hän olisi Messias, joka vapauttaa Israelin.
Meidän ei tarvitse enää toivoa. Me saamme uskoa. Me saamme luottaa. Vapautuksemme aika on todella lähellä. Hauta on tyhjä!!

Syntymäpäivä

Tänään, aprillipäivänä, vietän 20- vuotissyntymäpäivää. Onhan noita ikävuosia jo kertynyt yli tuplasti enemmän, mutta hengellinen synttäri on tänään. Eli 20 vuotta sitten annoin elämäni Jeesuksen käsiin. Kiitollisena valtavasta huolenpidosta ja jännittävästä elämästä jatkan edelleen Hänen seurassaan. Vaikka on niin paljon sairauksia ja vastoinkäymisiä muutenkin, en vaihtaisi entiseen. Tämä on turvallisempaa, koska tietää määränpäänsä, oli matkanteko sitten kuinka kivikkoista tahansa.

Johanneksen Evankeliumissa kerrotaan Nikodemuksesta, joka tuli Jeesuksen luo yöllä, etteivät muut olisi nähneet. Hän oli juutalainen hallitusmies ja fariseusten puolueen jäsen. Hän opetti muita, mutta ei kuitenkaan ymmärtänyt. Jeesus kertoi hänelle, että ihmisen on synnyttävä uudestaan päästäkseen Taivaaseen. Se oli Nikodemukselle outo uutinen; Eihän kukaan voi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toista kertaa. Mutta Jeesus selitti, että on synnyttävä hengellisesti. Hänen on synnyttävä vedestä ja hengestä päästäkseen Taivasten Valtakuntaan.

Olen taas täällä toipilaana. Toipumassa yllätysleikkauksesta. Hyvin parantumisen alkuun päässeet haavat tulehtuivat taas. Antibioottia ja haavahoitoja taas kerran. Joskus tämä tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Miksi minun pitää kuluttaa niin paljon aikaa sairastamiseen? Miksi uusia vikoja kropastani löytyy alvariinsa? Miksi elämässäni on niin paljon rajoituksia? Vaatteiden pitää olla helppoja. Kenkiä ei löydy kaupoista. En pysty hoitamaan ihania lapsenlapsiani niin kuin haluaisin. Puuhailu on hyvin rajallista. Heikot voimat, väsymys ja runnellut käteni ja jalkani estävät niin paljon ihmisen normaalia toimintaa.

Näin sitä ihminen purnaa. Ja silti olen varma siitä, että elämäni on juuri sellaista kuin sen pitääkin olla. Jos olisin terve ja saisin mennä ja tehdä mieleni mukaan, jäisikö minulla aikaa Jeesukselle? Osaisinko käyttää oikein vapauttani?  Tämä on minun koulutieni. Ja opettaja on se parhain. Hän tietää, mikä minusta pitää tulla ja mitä oppitunteja pitää suorittaa ennen sitä. Hän tietää ja siihen minä tyydyn. Kiitän Jeesustani pelastuksesta. Kiitän syntien anteeksiantamuksesta. Iankaikkisesta elämästä. Kaikkinaisesta avusta ja siitä, että jonakin päivänä on toisin. On parhaiten!