maanantai 9. toukokuuta 2011

Jonossa

Istun sairaalan labrajonossa.
Silmiini osuu seinälläoleva lappu, jossa kerrotaan nejästä eri jonosta;
      tavallinen jono
      lasten jono
      pikajono
      ei vuoronumeroa

Olin juuri käynyt tutkimuksissa ja sain kuulla edessäolevasta leikkauksesta sekä varjoainekuvauksesta ennen varsinaista leikkausta. Seuraavana päivänä ilmoitettiin vielä toinenkin varjoainekuvaus.

Mieli oli ahdistunut, pelokas, epätoivoinen...

Onko edessä samanlainen kevät ja kesä kuin viime vuonnakin. Hidas toipuminen. 
Takapakkia ja takapakkia. 

Ja sanon; 
Jeesus, olen omasi ja kaikkeni Sinulle luovuttanut. Tunnet minut paremmin kuin minä itse.
Ei minun pitäisi pelätä eikä murehtia.
Tule Jeesus tunteideni yläpuolelle.
Poista pelkoni, anna tilalle luottamus!

Valitse sinä jononi!
Minkälaisella aikajanalla tahdot nyt minua hoitaa?

Odotellen, hitaasti kiirehtimättä
vai
muiden ohi, pikavauhtia porhaltaen.

Sinä päätät, Jeesus!
Minä pyydän vaan; Auta minua!