Pääsiäinen on pian mennyt. Toivon, että se oli levollinen ja siunattu. Monta kertaa sitä toimintaa on vaan niin paljon, että lepo jää vähiin. Elämäntilanteet vaihtelee, aika vaihtelee. Joskus, kun on kiireinen aika ja huokaa, että saispas vähän jarrutella, niin kun se jarrutteluaika tulee, niin kaipaakin sitä entistä. Ihminen on kummallinen!
Viime aikoina olen lukenut Corrie ten Boomin kirjoja ja hänen toistuva rukouksensa oli, että hän saisi nähdä ihmiset niin kuin Jumala heidät näkee. Siitä on tullut minunkin rukoukseni. me ihmiset näemme todella muut ihmiset ja asiat niin toiselta kantilta kuin Jumala. Moni asia on meille niin monimutkainen ja mahdottomalta tuntuva ja Jumalalle se on aivan yksinkertainen ja selvä. Odotetaan vaan oikeaa aikaa ja luotetaan Jumalaan.
Uskotaan itsemme ja rukoustemme kohteet Jeesuksen käsiin. Lakataan murehtimasta ja huolehtimasta. Täytetään Jeesuksen tahto, ollaan lujia, eikä tehdä ihmisille mieliksi. Ollaan kristittyjä!
Ei sanota niin kuin Emmauksen tien kulkijat, että me toivoimme, että Hän olisi Messias, joka vapauttaa Israelin.
Meidän ei tarvitse enää toivoa. Me saamme uskoa. Me saamme luottaa. Vapautuksemme aika on todella lähellä. Hauta on tyhjä!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti