Joonan kanssa keksitään joskus runoja. Sunnuntaina heiteltiin frisbiitä (onkohan oikein kirjoitettu?) nurmikolla ja Joona sanoi; - Sanoppa, mumma joku runo! No, minä keksin jonkun, en enää edes muista, minkälaisen. Sitten oli Joonan vuoro. - Jos minä karkaan, tulen minä samoista jäljistä takaisin!
Tämä pienen 4- vuotiaan viisaus päihitti omani tullen mennen. Runo puhui minulle paljon. Puhuuko se sinulle? Rukoilen itselleni ja kaikille Herran omille nöyryyttä tulla samoja jälkiä takaisin Jeesuksen luo, jos joskus sattuisimme karkaamaan omille teillemme. Jeesus kyllä odottaa ja on joka hetki valmis ottamaan tuhlaajalapsensa vastaan. Hän on jopa valmis juoksemaan meidän tähtemme ja innoissaan pistämään juhlat pystyyn.
Jos me vaan myönnämme ja kadumme karkulaisen reissua. Teemme u- käännöksen ja pyydämme anteeksi erehdyksemme. Meillä on armahtava, rakastava Isä.
Jumala joskus lähettää pienen lapsen opettamaan suuria viisauksia meille aikuisille, jotka niin usein ovat eksyksissä. Poissa Jumalan tahdosta, puuhailemassa omiaan omilla teillään.
Isä, anna viisautta nähdä asiat lapsen lailla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti