ja äkkiä oli syksy

On ollut kummallinen tunne siitä, kuinka vauhdilla tämä vuosi on mennyt. Viime vuodet ovat kaikki kulkeneet kiihtyvällä nopeudella, mutta tämä vuosi! Aivan kuin olisin herännyt tietoisuuteen, että on syksy. Joulu tuossa tuokiossa. Eilen yksi ystäväni pyysi minulta joulurunoa puurojuhlaan. Hups- jouluruno! Illalla, kun pengoin sekaisia arkistojani, löysinkin paljon tekstejä menneiltä vuosilta. Monet ovat aika pitkiä tarinoita, mutta oli myös runoja. Jotkut vanhat tuntui tosi huonoilta, joita tekee mieli vähän tuunata. Saa nyt nähdä, innostun aina, mutta voi olla, että en saa mitään aikaan. Niin kuin en yleensäkään, koko talo on täynnä tekemätöntä työtä, eikä minulla ole voimia tarttua oikein mihinkään.

Mutta vielä tästä ajan kulusta; Joskus aamulla, kun herään, pitää oikein hetki miettiä, että missä nyt mennään. Mikä vuodenaika, mikä päivä, pitääkö lähteä johonkin, vai saako olla luvan kanssa hidas. Sekin tuntuu käsittämättömältä, että ihan pian alkaa taas uusi vuosi. Kaikki taas alusta! Juurihan tämä vuosi alkoi. Monenmoista on tietysti tähänkin vuoteen mahtunut, mutta Jeesukseen turvaten saan ne kaikki jättää taakseni. Luovuttaa pois selkääni painamasta.

Mutta vielä on syksy. Pihalla aivan häikäisten loistaa kirkkaat syksyn värit. Naapurin keltainen vaahtera on kuin tulimeri auringonpaisteessa. Ja joskus illalla koko maisema kylpee ihmeellisessä erikoisen kirkkaassa valossa. Valo ja pimeys hallitsee paljon ihmisten elämää. Jo tämä vuodenaikojen vaihtelu. Pimeällä väsyttää ja masentaa, mutta keväällä taas mieli virkistyy valon myötä. Ja tämä isompi valo ja pimeys, jotka täällä maailmassa käyvät vielä taisteluaan. Kunnes kerran valo voittaa ja pimeys kukistetaan lopullisesti. Rukoukseni on , että mahdollisimman monet meistä löytäisivät tuon ikuisen valon, Jeesuksen. Hänet on mahdollista löytää joka hetki. Myös tänä pimeänä kaamosaikana. Pimeydenruhtinas, saatana vielä kiertää etsien saalistaan. Sillä on monta keinoa, ovelaa juonta, jotka vaanivat myös lapsia. Siispä, etsi valoa! Siinä on sinun toivosi.

" Minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta, tulta ja savupatsaita. Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennen kuin tulee Herran päivä, suuri ja loistava. JA ON TAPAHTUVA, ETTÄ JOKAINEN, JOKA HUUTAA AVUKSI HERRAN NIMEÄ, PELASTUU "
- Apt.2: 19-21